Skip to main content
Antin työntekijätarina: mittaamisen moniulotteinen maailma
15 maaliskuu, 2024

Antin työntekijätarina: mittaamisen moniulotteinen maailma

15 maaliskuu, 2024

Antti Hiltunen on Suvicin vastaava mittaustyönjohtaja, joka liittyi joukkoihin vuoden 2022 keväällä. Suvicille häntä vetivät hyvän oloinen työyhteisö, jossa työskenteli tuttua ja samanmielistä porukkaa. Parasta Antin mielestä työssä on sen monipuolisuus ja uudet ratkottavat haasteet: “Vielä ei ole tullut mitta täyteen!” 

Mittausta sisällä ja ulkona 

Antti innostui hakemaan opiskelemaan maanmittausalaa alanvaihtajana kymmenkunta vuotta sitten: “Ensimmäinen ammatillinen koulutukseni oli eräopas, ja kuulosti, että kartoittajan työnkuvassa olisi tarjolla sopivassa suhteessa ulkoilua ja teknistä puolta.” Koulun jälkeen edessä oli puolen vuoden tekninen harjoittelu kuntapuolella, jonka jälkeen halu suuntautua rakennuspuolen mittauksiin oli jo kirkas. “Minulla on ollut onni urallani siinä, että ensimmäisistä kesätöistä lähtien matkan varrella on kulkenut hyviä mentoreita ja opastajia, ja pääsin heti kiinni oikeisiin toimintatapoihin”, Antti kiittelee.  

Harjoittelun jälkeen työt jatkuivat mittausalan yrityksessä, jossa tie vei myös tuulivoimatyömaille: “Pääsin tutustumaan Suvicin työntekijöihin sekä tapaan toimia, ja sitä myötä innostuin hakemaan tänne lopulta töihin aiempaa haastavampaan rooliin.” 

Käytännössä vastaavan mittaustyönjohtajan työ on työn jakamista ja ohjaamista. Antti hankkii mittaus- ja mittaajaresurssit työmaille. “Lisäksi laadin ohjeistukset siitä, millä spekseillä mittaukset suoritetaan”, hän kertoo. Vaikka kenttätyö työmaan apuna haasteita ratkomaan jalkautuen on näkyvin osa tehtävää, tapahtuu iso osa modernista mittaustyöstä tietokoneella: “Esimerkiksi mittausaineistot, massamäärät, koneohjausmallit ja niiden editointi ovat itse asiassa isoin osa työstä.” 

Parasta työssä on Antin mielestä monipuolisuus: “Ikinä ei voi tietää, mitä päivä tuo tullessaan, millaisia työtehtäviä ja haasteita pääsee ratkomaan ja missä laajuudessa. Siinä mietiskellessä pysyy mieli virkeänä.” Tiedusteltaessa, kenelle Antti suosittelisi maanmittausalaa, korostaa hän, että työ on lopulta käytännönläheisien ongelmien ratkaisemista: “Pitää olla sopivassa suhteessa tarkka ja utelias. Itse työssä on hyvä ymmärtää, että virheetöntä mittausta ei ole ja siksi arkijärki on aina pidettävä mukana.” 

Mittaaja varmistaa laadun 

Mittaus mahdollistaa ennakoinnin, kulujen hallinnan ja laadunvarmistuksen. Mittaaja pystyy valmistelemaan tulevia työvaiheita etukäteen, ja on kaikkien etu, että mahdolliset suunnittelussa tai toteutuksessa huomioonotettavat asiat tulevat ilmi jo tässä vaiheessa. “Hyvän mittauksen arvoa ei aina työmaalla täysin ymmärretä. Usein mittaajat ovat konsultteja, mutta koska Suvicilla on omia mittaajia, on toiminta työmaan kanssa mutkatonta: töitä tehdään samassa rytmissä ja ongelmat ratkotaan yhdessä”, Antti painottaa. Mittaamisen avulla päästään lupaehtojen mukaisiin sijanteihin ja rakentaminen pysyy hankkeen määritellyissä rajapinnoissa. Antti kertoo, että hankealueiden sisällä voi olla tarve merkitä myös “no-go alueita”, joissa voi olla harvinaisia kasveja, uhanalaisia eläimiä tai muinaismuistoja. 

Antti kertoo, että osaamisesta tulee pidettyä huolta lähes automaattisesti, sillä vastaan tulee jatkuvasti ärsykkeitä, jotka johtavat etsimään ja sisäistämään uutta tietoa: “Varsinkin uudentyyppisellä työmaalla täytyy syventyä aika syvälle juuri kyseisen alan standardeihin, jotta mittaus voidaan suunnitella tarpeen vaatimalla tavalla.” Jatkuvan itseopiskelun ja asioiden selvittelyn ohella mittaustyössä tarvittavia koulutuksia ovat mm. tieturva ja tietenkin aina hyödyllinen ensiapuosaaminen. 

Mikä mittahommissa sitten voi mennä pieleen? Antin mukaan suurin ongelma mittaamisessa on inhimillisen virheen mahdollisuus: “Laitepäässä ei ole yleensä vikaa, vaan mittaustulosten tarkistaminen on osa mittausrutiinia. Yleisimmin virheenaiheuttaja on syystä tai toisesta syntynyt kiire.” Mielenkiintoinen detalji mittaajan työssä on avaruussään seuraaminen, sillä aurinkotuulesta johtuvat ilmakehän voimakkaat häiriöt voivat aiheuttaa yllättäviä ongelmia satelliittipaikannukseen. “Aina ei voi ihan varmuudella sanoa, onko kyse häiriöstä vai häirinnästä, mutta lopputulos on, että järjestelmä itse ei tunnista virheitä näissä erityistapauksissa”, Antti puntaroi. 

Mittausalan tulevaisuus on virtuaalinen 

Maanmittaaja (kartoittaja) on erittäin vanha tehtävänkuva. Historiankirjoitus tuntee muinaisessa Egyptissä toteutettua maanmittaus jo noin 2700 eaa. ja Rooman valtakunnassa maanmittaaja oli varsin tunnustettu ammatti. Ennen maanmittaajia tarvittiin rakennustöiden ohella valtakuntien ja valloitettujen alueiden karttojen tekemiseen. Antti kertoo perusasioiden olevan edelleen samat: “Havainnot tehdään reaalimaailmassa, ja sen jälkeen niitä mallinnetaan tavalla tai toisella, tavoitellulla tarkkuudella. Aika kauas on kuitenkin tultu kauniiden akvarellien maalaamisesta ja kuvittamisesta siihen, kun me väännetään CAD-ohjelmistoilla kuvia.” 

Nykyisin rakentamisen apuna on kolmiulotteinen pintamalli. Työkoneissa, kuten kaivureissa, on puolestaan GPS:t, joten niissä nähdään reaaliajassa taso, jolle pintaa rakennetaan. Antti kertoo, että mittaustekninen puoli ei hetkeen itsessään ole paljoakaan muuttunut, mutta lisätty todellisuus ja dronekuvaus tuovat siihen parhaillaan lisämaustetta. Lisätyn todellisuuden avulla voidaan hahmottaa tilanteet työmaalla jo ennen, kuin kuokka on lyöty maahan. Näin mahdolliset suunnittelumuutostarpeet huomataan hyvissä ajoin. Antti kertoo esimerkin: “Jos vaikkapa tielinja on tarpeettoman korkealla, niin se nähdään luonnossa heti, ja laskemalla tienpinnan tasoa säästetään murskemäärissä.” Suvicilla on esimerkiksi jo käytössä Trimble AR -kalusto, jonka avulla voidaan katsoa puhelimen näytöltä maastossa koneohjausmallin tilanne ja nähdä suunnitelmien suhde toteutuneeseen. “Dronepuolella pistepilven määritys toteutetaan joko keilaamalla tai fotogrammetrisesti, mikä taas mahdollistaa aineiston hyödyntämisen suunnittelun tukena tai toteuman tarkkailussa”, Antti kuvaa.  

Mittaajien mukana maastossa on robottitakymetrin ohella GNSS-kalusto, joka perustuu satelliittipaikannukseen. “Vaikka meillä on kalliit ja hienot lelut, kulkevat mukana silti aina myös rullamitta ja vatupassi”, Antti naurahtaa, ja kertoo myös linjalankojen, harjateräsmerkkien ja spraypullon olevan edelleen käypää kalustoa. 

Kuka

Nimi: Antti Hiltunen 
Aloitti työt Suvicilla: maaliskuussa 2022 
Titteli: Vastaava mittaustyönjohtaja 
Koulutus: Kartoittaja 

Elektroniikkatie 4
90590 Oulu, Finland
+358 20 741 8840

Laskutus

Pyydämme toimittamaan laskut ensisijaisesti verkkolaskuna. 
Laskulla tulee olla viitteenä ilmoittamamme työmaanumero ja littera. Lasku tulee osoittaa jokaiselle työmaalle erikseen.
Sovellamme rakennuspalveluiden ostossa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta.

Verkkopalvelutunnus: 003728198741
Välittäjä:003721291126 (Maventa)
Sähköpostitse: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Postitse: 
Suvic Oy
28198741
PL 100
80020 Kollektor Scan

Pyydämme toimittamaan laskut ensisijaisesti verkkolaskuna. Laskulla tulee olla viitteenä ilmoittamamme työmaanumero ja littera. Lasku tulee osoittaa jokaiselle työmaalle erikseen.

Suvic Oy

Sovellamme rakennuspalveluiden ostossa käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta.

Verkkolaskuosoite: 003728198741
Välittäjä: 003721291126 (Maventa)
Sähköpostitse: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Suvic AB

Verkkolaskuosoite: 5594260944
Välittäjä: Apix Messaging (APIXSE)
Sähköpostitse: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.