
Perustusten in-house -suunnittelu on Suvicin vahvuus
Hyvällä suunnittelulla voidaan ehkäistä hukan syntymistä ja samalla työmaan perustustyöt helpottuvat.
Suvicilla tuulivoimaloinen perustusten rakennesuunnittelutyö tapahtuu talon sisällä saumattomasti osana projekteja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tuulivoimapuistojen kohdalla sitä, että tarjoamme useampaa tutkittua vaihtoehtoa yhden kompromissiratkaisun sijaan silloin, kun se tuottaa asiakkaalle rahallista säästöä tai mahdollistaa riskittömämmän vaihtoehdon.
Uudet asiakkaat tyypillisesti yllättyvät, kun he kuulevat Suvicin perustussuunnittelun olevan omaa – alalla kun on yleisesti totuttu suunnittelun ostamiseen ulkoisena palveluna. Suvicilla suunnittelua johtaa itseoikeutetusti suunnittelupäällikkö Jaakko Norrkniivilä, joka on myös yksi yrityksen perustajista. Suvicin toimitusjohtaja Ville Vesanen kertoo, että talon sisäinen suunnittelu on ollut yrityksen selkeä vahvuus aina sen käynnistämisestä vuonna 2017 lähtien: “Jaakko on tuulipuistojen perustusten suunnittelussa vähintään Euroopan kärkityyppejä, ja hänen suunnittelupöydältään lähtee kohteisiin uudentyyppisiä ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä tilaajaa että ympäristöä.”
Onnistunut suunnittelu on monen asian summa
Tuulipuiston tuleva tuotanto varmistetaan onnistuneella suunnittelulla. Mistä erot perustussuunnittelussa sitten syntyvät, kun fysiikan lait ovat kaikille samat? “Sanoisin, että me menemme kokemuksemme ja osaamisemme myötä pidemmälle hakemalla vaikka jokaiselle yksittäiselle perustuspaikalle parhaan mahdollisen ratkaisun jo esisuunnitteluvaiheesta alkaen”, Norrkniivilä kertoo ja jatkaa: “Vaikka perustustyypeissä olisi pieniäkin eroja, esimerkiksi raudoituksen teräsmäärä voi joskus vaikkapa olla 2000 kg vähemmän kuin toisessa tyypissä, niin jos perustuksia on 10 kpl, summa alkaakin olla kertautuessaan huomionarvoinen asia.” Siinä missä tyypillinen suunnittelu voi siis sisältää vaikkapa kahta perustyyppiä, saattaa Suvicin tuottama suunnitelma kattaa myös ns. välimallin perustukset, joista jokainen voi erota hieman toisistaan.
Norrkniivilä kertoo, että suunnittelijan tulee huomioida niin asiakkaan toiveet kuin perustamis- ja työmaaolosuhteetkin: “Rakenteellinen kestävyys on yksi asia, mutta hyvän suunnittelun toinen puoli on töiden helpottaminen työmaalla, esimerkiksi se, että valuaukotukset ja niiden sijainnit huomioidaan laadukkaan valutyön varmistamiseksi.” Suvicin raudoitussuunnitelmissa raudoitukseen sisällytetään ja merkitään selkeästi pumppuauton valuputkea varten riittävän suuret valuaukot, jotta voidaan varmistua siitä, että betonia ei tarvitse pudottaa eikä levittää raudoitusrakenteen keskelläkään.
Talon sisäinen suunnittelu tarjoaa monia hyötyjä
Vaikka suunnittelun osa hankkeen kokonaiskustannuksista ei ole prosentuaalisesti välttämättä merkittävä, tarjoaa oma suunnittelu ajan- ja rahansäästöä useissa projektin vaiheissa. Hyvä yhteys toimiston ja työmaan välillä varmistaa sen, että edellä kuvatut perustuskohtaiset erot eivät muodosta ongelmaa. “Päinvastoin, mikäli perustusolosuhteista ilmenee jotakin työmaavaiheessa – olipa kyseessä haaste tai mahdollisuus – voimme reagoida nopeasti ja tehdä muutokset turvallisesti suunnitelmiin”, Norrkniivilä huomauttaa. Muutokset saadaan myös tuotantoon yksiselitteisesti, kun kommunikointi toimii suoraan työmaan ja suunnittelijan kesken, eikä työmaalla ole tarvetta soveltaa olemassa olevia suunnitelmia.
Suvicilla etsitään ja innovoidaan jatkuvasti vaihtoehtoisia toteutustapoja ja materiaaleja. Ratkaisut myös testataan aina perusteellisesti ennen käyttöönottoa. Erityisosaaminen kumpuaa koulutuksen, kokemuksen ja rohkeuden yhdistelmästä. Paitsi, että talon sisäinen suunnittelu pyrkii helpottamaan työmaan toimintaa, on osa omaa laatutyötä myös se, että Suvicin suunnittelija käy usein itse työmaalla tarkastamassa raudoitukset. “Kokemus on jo opettanut meille, miten raudoitusjärjestys on käytännössä toteutettavissa työmaalla järkevästi ja turvallisesti, ja pystymme huomioimaan tämän hyvin suunnittelussa”, Norrkniivilä sanoo.
Hyvällä suunnittelulla saadaan aikaan rakenteita, jotka täyttävät kaikki käyttötarkoituksen edellyttämät vaatimukset, mutta joissa materiaalien määriä voidaan optimoida. Tuulivoimalan perustusten rakentamisessa sekä betoni että teräs ovat hiili-intensiivisiä elementtejä. Hyöty pienemmistä materiaalimääristä näkyy niin rahallisena säästönä kuin pienempinä päästöinäkin. Menekin pienentyminen tarkoittaa tuulipuistoissa kerrannaisvaikutuksia myös materiaalikuljetusten kilometrimääräisten matkojen kautta. “Me tai asiakas emme voita mitään siinä, että perustuksiin laitettaisiin ikään kuin varmuuden vuoksi terästä tai betonia, jota siihen todellisuudessa ei rakenteellisesti tarvita”, Norrkniivilä tiivistää.
Mistä on hyvät suunnittelijat tehty?
Suvicille otetaan mieluusti alan opiskelijoita harjoitteluun rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmista. Koulumenestys, oma-aloitteisuus, mielenkiinto ja halu syventyä kapeaan energiarakentamisen alaan ovat eduksi, mikäli suunnittelijan polku tuntuu kiinnostavalta. “Loppujen lopuksi tämä glamourinen vihreän siirtymän suunnittelu on tietokoneella olemista, laskemista ja matematiikkaa, ja niihin vaaditaan perslihaksia”, Norrkniivilä naurahtaa.
Vaikka rakennesuunnittelua opetetaan laadukkaasti suomalaisissa korkeakouluissa, vaatii tuulivoimaloiden perustussuunnittelun haltuun ottaminen edelleen itsenäistä opiskelua ja väistämättä myös oppimista konkreettisen tekemisen myötä. “Perussuunnittelua pystyy tekemään koulutuksen pohjalta, mutta tuulivoimassa suunnitteluun tulee mukaan monia uusia ilmiöitä. Tehtävä on otettava haltuun pala kerrallaan ja ajan kanssa – ainakaan itse en ole keksinyt mitään muuta tapaa kehittyä suunnittelijana”, Norrkniivilä sanoo.
Norrkniivilä kertoo, että “kiksit” omassa työssä eivät tule enää tuulipuistoissa valmiita perustuksia nähdessä, vaan ennemminkin suunnittelupöydällä ongelmia ratkoessa. Apuna suunnittelijalla on nykypäivänä monenlaista softaa CAD:ista elementtimenetelmä- ja analyysiohjelmiin. Norrkniivilä kuitenkin painottaa, että vaikka tarjolla on nykyisin monipuolisesti mallinnustyökaluja, on tärkeintä ymmärtää rakenteen toiminta: “Nykyään voidaan tehdä erittäin tarkkoja laskenta- ja 3D-malleja rakenteesta ja saada niistä hienoja tuloksia, mutta jos ymmärrys voimasuureista ja kokoluokasta puuttuu, niin virheiden mahdollisuus kasvaa.”
Alan opit menevät myös jakoon
Norrkniivilä kertoo, että siinä missä hänen uransa alkuvuosina 2010-luvun taitteessa tuulivoima-ala oli Suomessa vielä pienimuotoista ja osaavia tekijöitä vähän, on tietoa nyt jo paremmin jaossa. Suunniteltuaan perustuksia käytännössä kaikille maailman suurimpien turbiinitoimittajien voimalaitoksille, jakaa Norrkniivilä kerättyä tietotaitoa myös firman rajojen ulkopuolelle. Norrkniivilä on esimerkiksi useiden vuosien ajan pitänyt Suomen Tuulivoimayhdistyksen järjestämillä kursseilla osion tuulivoimaloiden perustuksista: “On hauskaa, että kurssilla olleet ihmiset tulevat myöhemminkin eri yhteyksissä nykäisemään hihasta ja juttusille. Ero on melkoinen uran alkuaikoihin, jolloin tuulivoima-alan työntekijä oli harvinaislaatuinen laji.”
Eikä opiskelu ja oppiminen lopu Norrkniivilän mukaan uran alkuvaiheeseen, vaikka käytännön kokemusta väistämättä vuosien saatossa karttuukin: “Alan viimeisimmän tiedon saaminen ja alan seuraaminen on minulla käytännössä itseopiskelua iltaisin: asioiden selvittelyä, uusien tutkimusten ja ohjeistusten etsimistä maailmanlaajuisesti sekä niihin tutustumista.”
PS: Tuulivoimalaperustusten rakennesuunnittelun lisäksi Suvicilta löytyy in-house osaamisena myös kaapelireittisuunnittelua, valokuituverkkosuunnittelua ja tietoliikenneverkkosuunnittelua.